Venäläinen hävittäjälentäjä ymmärsi hänelle annetun käskyn väärin ja yritti ampua alas Britannian ilmavoimien RAF:n tiedustelukoneen Mustallamerellä viime vuoden syyskuussa, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Viime vuoden syyskuussa, kahdelle RC-135 Rivet Joint -tiedutelukoneen kohdanneelle venäläislentäjälle oli tullut radioviesti, jota ne tulkitsi eri tavoin. Yksi lentäjä oli sitä mieltä että se sai käskyn ampua brittikonetta ja ampui sitä ilmataisteluohjuksella, joka ei osunut. Toinen lentäjä oli eri mieltä ja ne riiteli mitä käsky tarkoitti, jonka lopuksi ensimmäinen lentäjä ampui toisen ohjuksen, joka ei toiminut oikein ja ohjus tippui maahan.

Miten tollanen maa voi olla enää edes olemassa. Miten ne ei ole tuhonnu itse itseeän. Tai no toista kertaa, Neuvostoliitonhan ne tuhos ihan itse. No, seuraavaa rytinää odotellessa.

  • @SaakoPaahtaa
    link
    suomi
    61 year ago

    Ohjus tietää aina missä se on. Se tietää tämän, koska se tietää missä se ei ole. Vähentämällä sen sijainti siitä, missä se ei ole, tai missä se ei ole siitä, missä se on (kumpi on suurempi), se saa eron tai poikkeaman. Ohjausalijärjestelmä käyttää poikkeamia luodakseen korjaavia komentoja ohjuksen ohjaamiseksi paikasta, jossa se on, asentoon, jossa se ei ole, ja saapuessaan kohtaan, jossa se ei ollut, se on nyt. Näin ollen asema missä se on, on nyt asema, jota se ei ollut, ja tästä seuraa, että asema, joka se oli, on nyt asema, jota se ei ole. Siinä tapauksessa, että asento, jossa se on, ei ole se asento, jossa se ei ollut, järjestelmä on saanut muunnelman, joka on ero sen välillä, missä ohjus on ja missä se ei ollut. Jos vaihtelua pidetään merkittävänä tekijänä, GEA voi myös korjata sen. Ohjuksen on kuitenkin myös tiedettävä, missä se oli. Ohjuksen ohjaustietokoneen skenaario toimii seuraavasti. Koska muunnelma on muuttanut osaa ohjuksen saamista tiedoista, se ei ole varma, missä se on. Se on kuitenkin varma, missä se ei ole, ja se tietää missä se oli. Se vähentää nyt sen, missä sen pitäisi olla, mistä ei ollut, tai päinvastoin, ja erottamalla tämän algebrallisesta summasta, missä sen ei pitäisi olla ja missä se oli, se pystyy saamaan poikkeaman ja sen vaihtelun , jota kutsutaan virheeksi