Vanha asunto muutettiin sijoitusasuntoksi vuokralle. Eli siis kaksi asuntoa omistetaan ja maksellaan.
Näin käy kun velkarahalla sijoitetaan. Ollaan aika lähellä ekan asunnon pakkomyyntiä varmaan kun noin lähellä taituroidaan.
Tulee asuntomarkkinoille myllerrystä korkekojen jatkeassa nousua, ja nousta ne taitaa.
Ilman koronnousujakin täytyy kyllä sanoa että en olisi ihan heti valmis iskemään 2410€/kk lainanlyhennyksiin saati kirjoittamaan omalla nimellä 600 kiloa velkaa. Eikä tämän talouden tuloilla tuommoiseen olisi, varsinkaan nykyään, minkäänlaista mahdollisuuttakaan.
Espoo/Helsinki -akselilla ei ole tullut asuttua ja toki vuokratkin on nousseet, mutta viimeinen vuokra minkä olen itse vuosia sitten maksanut oli karvan yli tonnin ja sillä sai silloin n. 100m² 4h+k+s Oulun keskustan liepeiltä. Nyt maksetaan omakotia pois ja lainasummasta ei ole jäljellä enää “kuin” 5 numeroa ennen pilkkua. Tämän kanssa pärjää, vaikka koronnousut on toki omaankin lompakkoon osuu ja viimetalven sähkölaskut näin sähkölämmitteisessä mökissä ei mitään kovin herkkua ollut.
Ovat jättäneet edellisen asunnon sijoitusasunnoksi, jun kerran maksavat siitäkin vielä lainaa pois. Varmaan olisi puoley vähemmän lainaa, jos eivät olisi jättäneet itseään kahden velkaisen asunnon väliin.
Jutussa kyllä sanotaan että tuo 499k on uudesta asunnosta ja kaikkineen velkaa on 601k. Aivan tietysti mahdollista että jos sen sijoitusasunnon pistäisi lihoiksi niin saisi lainasummastakin puolet pois, mutta on se yli 300k velkaa silti pitkä siivu kuukausieriä.
Korkoihin kai kuitenkin menisi puolet vähemmän
Ehkä olen sitten jotenkin epätavallisen nuuka tai jotain, mutta en pysty kuvitella tilannetta missä ottaisin noin paljon lainaa. Joku 200k€ on aivan ehdoton kipuraja ja onneksi omasta mökistäni on maksettavaa alle puolet tuosta. Stressaan jatkuvasti raha-asioista vaikka on 2 vuoden puskuri työttömyyden varalle, mutta noilla koroilla menisi kyllä koko elämä uusiksi heti jos työpaikka lähtee.
