Työsopimuksen päättämiseen riittäisi hallitusohjelman mukaan jatkossa asiallinen syy. Lisäksi työsopimus voitaisiin jatkossa tehdä määräaikaisena ilman erityistä perustetta
Parantamisen varaa tietysti on, mutta jostain sekin on aloitettava. Ja eihän työnhaku työkkäriä vaadi. Omalla alalla esimerkiksi headhuntterit kiertävät LinkedIn’iä tiuhaan ja yrittävät rekrytä sitä kautta. Sanoisin vieläpä että tekevät tätä ärsyttävyyteen asti.
Työnhaku ei vaadi toki työkkäriä, mutta sen työkkärin kanssa on pakko toimia, jos siinä kohtaa meinaa elää. Perusduunareita ei headhuntterit paljon etsi, mutta niitä tarvitaan tänäkin päivänä vielä tässä maassa yllättävän paljon. Jos mä jäisin nyt kortistoon, niin tuskin mua kukaan tulis kyselemään kotoa töihin, tai headhuntterit laitteleis viestiä. Vaikka ihan kehumatta oonkin omassa työssäni helvetin hyvä. Olen ihan perusduunari.
Suurin osa suomalaisista ei vaan työskentele aloilla, joissa osaajia tullaan erikseen pyytämään töihin. Tämä ei ole edes pelkkä koulutuskysymys, vaan alakohtainen homma. Valtaosa meistä naputtaa työhakemuksia ja toivoo, että jossain tolkullisessa paikassa homma osuisi maaliin.
En pidä irtisanomisen helpottamisesta, mutta eniten tässä ärsyttää tapa jolla se tehdään. Tuo uusi linja on ainakin hallitussuunnitelmassa jätetty tahallaan niin väljäksi, että sitä on hankala tulkita yksiselitteisesti. Sitten väännetään perustellusta syystä, tarvittaessa oikeudessa (johon työntekijällä ei useimmiten ole paukkuja). Noh… toivottavasti yhä useampi tajuaa palata ammattiliittojen jäseneksi.
Lisäksi, varsinaista irtisanomisen helpottamista pahempana pidän sitä, että tämä luo epäluottamusta työntekijän ja -antajan välille. Se ei taasen ole hyvä asia esim. työn tuottavuuden ja työilmapiirin näkökulmasta.
Olisivat edes koostaneet konkreettisen listan tilanteista, joissa helpotettu irtisanominen on perusteltua. Tai luoneet systeemin tämän valvontaan. Mutta se ei tietty ollut alkuunkaan se, mitä tällä muutoksella tavoitellaan.
Niin, tällä lakimuutoksella haetaan sitä, että ihmisiä voidaan irtisanoa helpommin. Mihin se mitään konkreettista listaa tarvitsisi, kun ajatuksena olisi se, että se helpottuisi kaikissa tilanteissa? Kuten sanottu, Tanskan malli. Se olisi voitu tietysti ilmaista paremmin hallituksen osalta, mutta ei kai sillä hirveästi ole väliä, jos lopputulema on positiivinen pitkällä aikavälillä.
Mitä taas tulee siihen, että suurin osa suomalaisista työskentelee aloilla joissa täytyy oikeasti hakea töitä itse, niin a) ei sekään vaadi TE-toimistoa ja b) siinä voi sitten ihminen miettiä että oliko oma uravalinta hyvä.
Juu, ymmärrän kyllä tämän, eikä sellaisessa listassa käytännön syistä mitään järkeä olisikaan. Jos taas Tanskan malliin vedotaan, niin sitten olisi syytä laittaa myös työvoimapalvelut kuntoon.
Korkeakoulutetuista aika harva hakee töitä TE-palvelujen kautta, mutta koulutustason laskiessa se taitaa kuitenkin olla se tämän maan suurin työnvälittäjä. Siksi sen palvelutason pitäisi olla sellainen, että se ihan oikeasti tukee työnhakua eikä vaikeuta sitä. Nykyisellään siellä tuntuu olevan paljon täysin turhaa “aktivointia”, joilla vaan viedään ihmisten aikaa ja koetellaan näiden hermoja. Tai tämä ainakin tuntuu olevan monen kokemus noista palveluista. Itse olen aikanaan ollut siellä vain reilun kuukauden työnhakijana (ja silloinkin oli seuraava työpaikka käytännössä tiedossa).
Uravalinnoista sen verran, että kaikilla ei ole kykyä, halua eikä vaikkapa taloudellisia valmiuksia kouluttautua työhön, johon tekijöitä haalitaan kaksin käsin. Ja vaikka haalittaisiin, niin työ saattaa muuten olla sellaista, että vain harva haluaa sitä tehdä. Tuleepa mieleen vaikka sairaanhoitajien karu työtilanne ja naurettavan heikko palkkaus Suomessa.
Mielestäni näitä asioita ei voi kuitata sillä, että “olisit valinnut paremmin”, vaan työolojen pitäisi lähtökohtaisesti olla jokaisella sellaiset, että työ ja siitä saatu palkka tuntuu kohtuulliselta ja ihmisarvoiselta. Erityisesti matalapalkka-aloilla tässä olisi hirveän paljon kehitettävää…
Parantamisen varaa tietysti on, mutta jostain sekin on aloitettava. Ja eihän työnhaku työkkäriä vaadi. Omalla alalla esimerkiksi headhuntterit kiertävät LinkedIn’iä tiuhaan ja yrittävät rekrytä sitä kautta. Sanoisin vieläpä että tekevät tätä ärsyttävyyteen asti.
Työnhaku ei vaadi toki työkkäriä, mutta sen työkkärin kanssa on pakko toimia, jos siinä kohtaa meinaa elää. Perusduunareita ei headhuntterit paljon etsi, mutta niitä tarvitaan tänäkin päivänä vielä tässä maassa yllättävän paljon. Jos mä jäisin nyt kortistoon, niin tuskin mua kukaan tulis kyselemään kotoa töihin, tai headhuntterit laitteleis viestiä. Vaikka ihan kehumatta oonkin omassa työssäni helvetin hyvä. Olen ihan perusduunari.
Nasta homma hei!
Suurin osa suomalaisista ei vaan työskentele aloilla, joissa osaajia tullaan erikseen pyytämään töihin. Tämä ei ole edes pelkkä koulutuskysymys, vaan alakohtainen homma. Valtaosa meistä naputtaa työhakemuksia ja toivoo, että jossain tolkullisessa paikassa homma osuisi maaliin.
En pidä irtisanomisen helpottamisesta, mutta eniten tässä ärsyttää tapa jolla se tehdään. Tuo uusi linja on ainakin hallitussuunnitelmassa jätetty tahallaan niin väljäksi, että sitä on hankala tulkita yksiselitteisesti. Sitten väännetään perustellusta syystä, tarvittaessa oikeudessa (johon työntekijällä ei useimmiten ole paukkuja). Noh… toivottavasti yhä useampi tajuaa palata ammattiliittojen jäseneksi.
Lisäksi, varsinaista irtisanomisen helpottamista pahempana pidän sitä, että tämä luo epäluottamusta työntekijän ja -antajan välille. Se ei taasen ole hyvä asia esim. työn tuottavuuden ja työilmapiirin näkökulmasta.
Olisivat edes koostaneet konkreettisen listan tilanteista, joissa helpotettu irtisanominen on perusteltua. Tai luoneet systeemin tämän valvontaan. Mutta se ei tietty ollut alkuunkaan se, mitä tällä muutoksella tavoitellaan.
Niin, tällä lakimuutoksella haetaan sitä, että ihmisiä voidaan irtisanoa helpommin. Mihin se mitään konkreettista listaa tarvitsisi, kun ajatuksena olisi se, että se helpottuisi kaikissa tilanteissa? Kuten sanottu, Tanskan malli. Se olisi voitu tietysti ilmaista paremmin hallituksen osalta, mutta ei kai sillä hirveästi ole väliä, jos lopputulema on positiivinen pitkällä aikavälillä.
Mitä taas tulee siihen, että suurin osa suomalaisista työskentelee aloilla joissa täytyy oikeasti hakea töitä itse, niin a) ei sekään vaadi TE-toimistoa ja b) siinä voi sitten ihminen miettiä että oliko oma uravalinta hyvä.
Juu, ymmärrän kyllä tämän, eikä sellaisessa listassa käytännön syistä mitään järkeä olisikaan. Jos taas Tanskan malliin vedotaan, niin sitten olisi syytä laittaa myös työvoimapalvelut kuntoon.
Korkeakoulutetuista aika harva hakee töitä TE-palvelujen kautta, mutta koulutustason laskiessa se taitaa kuitenkin olla se tämän maan suurin työnvälittäjä. Siksi sen palvelutason pitäisi olla sellainen, että se ihan oikeasti tukee työnhakua eikä vaikeuta sitä. Nykyisellään siellä tuntuu olevan paljon täysin turhaa “aktivointia”, joilla vaan viedään ihmisten aikaa ja koetellaan näiden hermoja. Tai tämä ainakin tuntuu olevan monen kokemus noista palveluista. Itse olen aikanaan ollut siellä vain reilun kuukauden työnhakijana (ja silloinkin oli seuraava työpaikka käytännössä tiedossa).
Uravalinnoista sen verran, että kaikilla ei ole kykyä, halua eikä vaikkapa taloudellisia valmiuksia kouluttautua työhön, johon tekijöitä haalitaan kaksin käsin. Ja vaikka haalittaisiin, niin työ saattaa muuten olla sellaista, että vain harva haluaa sitä tehdä. Tuleepa mieleen vaikka sairaanhoitajien karu työtilanne ja naurettavan heikko palkkaus Suomessa.
Mielestäni näitä asioita ei voi kuitata sillä, että “olisit valinnut paremmin”, vaan työolojen pitäisi lähtökohtaisesti olla jokaisella sellaiset, että työ ja siitä saatu palkka tuntuu kohtuulliselta ja ihmisarvoiselta. Erityisesti matalapalkka-aloilla tässä olisi hirveän paljon kehitettävää…