Työntekijä voidaan siis jatkossa irtisanoa asiallisesta syystä kun aiemmin irtisanomiseen on vaadittu asiallinen ja painava syy.
Satosen mukaan tarkoitus ei ole kuitenkaan heikentää työntekijän irtisanomissuojaa vaan ennen kaikkea selkeyttää järjestelmää.
Elämme todellakin totuudenjälkeisen politiikan aikakautta ja sanoilla ei enää ole merkityksiä. Irtisanomisen helpottaminen on irtisanomisen helpottamista vaikka kuinka venkoilisi. Tämä on ihan samaa luokkaa kuin se “paikallinen sopiminen mahdollistaa työntekijälle paremmat työehdot” -ripuli.
Irtisanomissuojan heikentäminen on toisaalta ihan hyvä juttu koska nyt työnantajilla on helpompi palkata ihmisiä koska heistä ei ole niin vaikeaa päästä eroon. Sama malli on Tanskassakin.
Tässä vaan täytyy sanoa ettei se helpota irtisanomista koska muuten ihmiset rupeavat kiukuttelemaan ja öyhöttämään kaikenlaista koska he eivät tiedä mistä puhuvat, ja siten ajattelevat tämän olevan vain huono juttu jonka hallitus tekee vain kiusalla.
Suomessa Tanskan malli jäisi torsoksi. Tanskassa työttömäksi jääneellä on työvoimatoimistossa hänelle osoitettu henkilökohtainen virkamies, jonka tehtävänä on poistaa työllistymisen esteitä ja avustaa työnhaussa.
Meillä on… työkkäri täynnä powertrippaavia täti-ihmisiä tunkemassa väkeä cv- ja pitsinnypläyskursseille.
Parantamisen varaa tietysti on, mutta jostain sekin on aloitettava. Ja eihän työnhaku työkkäriä vaadi. Omalla alalla esimerkiksi headhuntterit kiertävät LinkedIn’iä tiuhaan ja yrittävät rekrytä sitä kautta. Sanoisin vieläpä että tekevät tätä ärsyttävyyteen asti.
Työnhaku ei vaadi toki työkkäriä, mutta sen työkkärin kanssa on pakko toimia, jos siinä kohtaa meinaa elää. Perusduunareita ei headhuntterit paljon etsi, mutta niitä tarvitaan tänäkin päivänä vielä tässä maassa yllättävän paljon. Jos mä jäisin nyt kortistoon, niin tuskin mua kukaan tulis kyselemään kotoa töihin, tai headhuntterit laitteleis viestiä. Vaikka ihan kehumatta oonkin omassa työssäni helvetin hyvä. Olen ihan perusduunari.
Nasta homma hei!
Suurin osa suomalaisista ei vaan työskentele aloilla, joissa osaajia tullaan erikseen pyytämään töihin. Tämä ei ole edes pelkkä koulutuskysymys, vaan alakohtainen homma. Valtaosa meistä naputtaa työhakemuksia ja toivoo, että jossain tolkullisessa paikassa homma osuisi maaliin.
En pidä irtisanomisen helpottamisesta, mutta eniten tässä ärsyttää tapa jolla se tehdään. Tuo uusi linja on ainakin hallitussuunnitelmassa jätetty tahallaan niin väljäksi, että sitä on hankala tulkita yksiselitteisesti. Sitten väännetään perustellusta syystä, tarvittaessa oikeudessa (johon työntekijällä ei useimmiten ole paukkuja). Noh… toivottavasti yhä useampi tajuaa palata ammattiliittojen jäseneksi.
Lisäksi, varsinaista irtisanomisen helpottamista pahempana pidän sitä, että tämä luo epäluottamusta työntekijän ja -antajan välille. Se ei taasen ole hyvä asia esim. työn tuottavuuden ja työilmapiirin näkökulmasta.
Olisivat edes koostaneet konkreettisen listan tilanteista, joissa helpotettu irtisanominen on perusteltua. Tai luoneet systeemin tämän valvontaan. Mutta se ei tietty ollut alkuunkaan se, mitä tällä muutoksella tavoitellaan.
Niin, tällä lakimuutoksella haetaan sitä, että ihmisiä voidaan irtisanoa helpommin. Mihin se mitään konkreettista listaa tarvitsisi, kun ajatuksena olisi se, että se helpottuisi kaikissa tilanteissa? Kuten sanottu, Tanskan malli. Se olisi voitu tietysti ilmaista paremmin hallituksen osalta, mutta ei kai sillä hirveästi ole väliä, jos lopputulema on positiivinen pitkällä aikavälillä.
Mitä taas tulee siihen, että suurin osa suomalaisista työskentelee aloilla joissa täytyy oikeasti hakea töitä itse, niin a) ei sekään vaadi TE-toimistoa ja b) siinä voi sitten ihminen miettiä että oliko oma uravalinta hyvä.
Juu, ymmärrän kyllä tämän, eikä sellaisessa listassa käytännön syistä mitään järkeä olisikaan. Jos taas Tanskan malliin vedotaan, niin sitten olisi syytä laittaa myös työvoimapalvelut kuntoon.
Korkeakoulutetuista aika harva hakee töitä TE-palvelujen kautta, mutta koulutustason laskiessa se taitaa kuitenkin olla se tämän maan suurin työnvälittäjä. Siksi sen palvelutason pitäisi olla sellainen, että se ihan oikeasti tukee työnhakua eikä vaikeuta sitä. Nykyisellään siellä tuntuu olevan paljon täysin turhaa “aktivointia”, joilla vaan viedään ihmisten aikaa ja koetellaan näiden hermoja. Tai tämä ainakin tuntuu olevan monen kokemus noista palveluista. Itse olen aikanaan ollut siellä vain reilun kuukauden työnhakijana (ja silloinkin oli seuraava työpaikka käytännössä tiedossa).
Uravalinnoista sen verran, että kaikilla ei ole kykyä, halua eikä vaikkapa taloudellisia valmiuksia kouluttautua työhön, johon tekijöitä haalitaan kaksin käsin. Ja vaikka haalittaisiin, niin työ saattaa muuten olla sellaista, että vain harva haluaa sitä tehdä. Tuleepa mieleen vaikka sairaanhoitajien karu työtilanne ja naurettavan heikko palkkaus Suomessa.
Mielestäni näitä asioita ei voi kuitata sillä, että “olisit valinnut paremmin”, vaan työolojen pitäisi lähtökohtaisesti olla jokaisella sellaiset, että työ ja siitä saatu palkka tuntuu kohtuulliselta ja ihmisarvoiselta. Erityisesti matalapalkka-aloilla tässä olisi hirveän paljon kehitettävää…
Sanoisi tuollaista edes suoraan, mutta “ehei tämä irtisanomisen helpottaminen helpota irtisanomista” lieroilut vain kertoo siitä, ettei ministerillä ole puhtaita jauhoja pussissa lakimuutosta ajaessaan.
Mitä helvettiä nää yrittää edes sanoa. Hakataan metsä mutta ei tässä nyt puita kaadeta
”Työntekijä voidaan siis jatkossa irtisanoa asiallisesta syystä kun aiemmin irtisanomiseen on vaadittu asiallinen ja painava syy.”
Menee vähän hiusten halkomiseksi tämä mielestäni. Ehkä lakikielessä on joku selkeä selitys sille mikä on painavan ja ei-niin-painavan syyn ero mutta maallikkona tuntuu olevan täysin veteen piirretty viiva.
Eli mikä muuttuu oikeasti?
Eli mikä muuttuu oikeasti?
Irtisanomiseen tarvitaan jatkossa vähemmän painava syy kuin aiemmin? Jos yrittää esim miettiä, missä nykyään menee laillisen ja laittoman irtisanomisen raja, osa ns. rajatapauksista voisi jatkossa olla laillisia.
Jos pitäisi vetää ahterista esimerkkejä, niin alla olisi esimerkki mielestäni asiallisesta ja painavasta syystä
- “työntekijän nykyinen työtehtävä loppuu, ja vaihtoehtoista työtehtävää ei löydy tai siihen kouluttaminen on kohtuuttoman kallista”
tästä ainoastaan asiallinen versio voisi olla muotoa
- “työntekijän nykyinen työtehtävä loppuu”
Se, näkeekö esim tällaisessa muutoksessa mitään vikaa riippuu toki siitä arvostaako enemmän yritysten toiminnan riskin minimointia vai työntekijöiden irtisanomissuojaa.
Juu, vähemmän ”painava” syy kelpaa nyt kuin aiemmin. Mutta juurikin tuo miten se ”painavuus” määritellään ja kenen toimesta? Varmaankin löytyy aika monta erilaista näkemystä siihen.
Noh, juristit ovat varmasti aiemminkin painineet painavuuden kanssa erilaisissa oikeusasteissa.
Niin ja vielä piti sanoa että en ymmärrä miten ministeri väittää etteikö tuo muutos heikentäisi irtisanomissuojaa
